- 114 - Pohjoisen pikajuna - Esa Peltonen "Lapponia", pikajuna Helsingistä pohjoiseen, oli Valtionrautateiden yksi uutuus kymmenkunta vuotta sitten. .. . . Ideana kuitenkin jo vanha: ensimmäinen tosi Lapponia porhalsi "etelan" kaukalo1ssa Ja etelään 15 kautta sitten sekä myös jäi sille tielle. Sillä Esa Peltonen tuli kuin juna koko Suomen jääkiekkoilun tietoisuuteen kaudella 1965-66 (eikä se Suomen jääkiekkoilu silloin ollut kuin Tampere ja jotakin sen eteläpuolella): Oulu (Kärpät), Lahti (Upo), Helsinki (HJK; IFK) ... 15 kautta sitten. Kuudestoista kausi on alkamassa - sillä vauhti ei väsy eikä motivaatio karkaa, vaikka mestaruuteen (IFK 1979--80) olisi voinut lopettaakin: - Ei tullut edes mieleen, ei ainakaan vakavasti. Eikä sen ajatuksen todella tarvinnutkaan tulla vakavasti mieleen: oikea laitahyökkääjä on 33-vuotiaanakin yhä vielä käsite liigassa ja maajoukkueessa - vain kahdet MM-tason kisat on jäänyt käymättä sen jälkeen, kun Esa ensi kerran mukaan kelpuutettiin (vuonna 1975 oli reidessä verenpurkautuma, joka ei laskenut, vuonna 1979 oli nilkkojen leikkausvuoro). - Esa on kuin hyvä vuosikertaviini, paranee vain iän mukana, sanoi (kirjoitti?) joku syksyllä 1980. Ajatus jäi mieleen. sellaisenaan - se on siksi hyvä: - Kai syy on vain se, että kun on aina tätä tehnyt, ei osaa olla ilman. Jos yhtäkkiä lopettaisi, voisi olla liian outoa ja onttoa ... - Yksi syy on kuitenkin siinä, että jääkiekkoilu on kivaa! - Toisaalta se on myös kierre; pelkää. että jostain voisi jäädä paitsi . Jostain Esa Peltonen on silti joutunut vuosien mukana "luopumaankin": - Harjoituksissa en enää pysty juoksemaan radalla niin kuin muut. Nilkat ovat sen verran huonot ... Niitähän on leikelty pariin otteeseen, eivät kestä. Siksi sitä harjoittelee yksin, olen joutunut pyöräilemään 100 kilometrin keikkoja. - Sillä jos juoksemaan lähtee. nilkat ovat heti turvoksissa ja kipeät. Se vaikuttaa sitten muuhunkin. - Minä pidän muoviluistimista. näistä nykyisistä, mutta lääkärit ovat sanoneet..että muovit ovat juuri nilkkavammojen syy . Ne painavat sivusta, ja minulla taas on luonnostaan ulkonevat luut. Paine keräsi jalkoihin nestettä. Tavallisissakin luistimissa minulla on melkoiset teipit ja "fyllit" jaloissa jatkuvalla syötöllä. - Mutta into9 on! - Tiedä sitten, mitä tapahtuu, jos ikätoverit alkavat !opetella . Vielä ovat "Stigu" (Wetzell) ja Harri (Linnonmaa) mukana. Mutta ongelma se on, kun saman ikäluokan pojat lopettavat - Raimo Kilpiön kanssa kerran juttelin asiasta: kun yksi on 38-vuotias ja muut 22-vuotiaita, ei juttu aina mene yksi yhteen. - Korvien välistä silti kaikki on kiinni. Mestari-IFK:n superketju Peltonen-Hagman-Salmelainen hajosi kesällä, kun "Hakki" teki sopimuksen Edmontonin kanssa: - Ei se kulje samaan malliin vielä, Esa tunnusti kolmen harjoitusottelun jälkeen (niistä hän tosin pelasi vain kaksi: Ässät-lFK 2-2, IFK-Björklöven 5-2). Lähtö toi ongelmia. Mestareillekin! - Oikeastaan tuo mestaruus 1980 tuli tavallaan helposti, vaikka se ison työn takana olikin. Paras mestaruuteni se silti on: koko ajan touhussa oli pelaamisen "meininki" - ennen kun sarja loppui. mestaruus oli siinä. Nyt sillä on huipentumansa (play off). - Että kyllä se omassa kastissaan oli sittenkin ... 115 - - Jännitys on nytkin taas päällä: se pitää olla; kuntoonpääseminen ja se kaikki - jaksaa kyllä ja osaakin jotakin, mutta milloin ja miten saa pelikunnon "putkeen", niin ... Siinä se on. Siinä se: jääkiekkoilun kiehtovuus. Omalta osalta, muita miettimättä - paitsi vähän: - Tappara oli Innsbruckissa mainio: hyvä. että Härmä "pärjää" maailmalla ... Ässät on ihan hyvä joukkue ... TPS on hyvä .. . 11vekseen on nyt kasattu kaksi ryhmää, jotain täytyy tulla ... Kärpät on varmasti parempi kuin edellisellä kaudella ... - Niin jotta runkosarjassa on hyvä olla ykkönen tai kakkonen' Tavoite on selvä, ja sellainen sen olla pitääkin ja sellainen se on ollut: kun 60-luvun alussa nähtiin Suomessa ensimmäiset televisioidut MM-kisat, se maailma otti ja vei mukaansa Esa Peltosen. Ja Esa Peltonen taas on noin sata kertaa ottanut samassa ruudussa mukaansa jonkun nuoremman yrittäjän. joko IFK:n sinipunaisessa tähtipaidassa tai sitten suoraan leijona rinnassa sinivalkoisena - pääasia on osaaminen. vauhti ja kylmyys ratkaisuvaiheissa. - Ennen pelattiin, mitä osattiin .. . Nyt on aina tehtävä, nyt on aina paikka. Peli on erilaista. Mutta hohto ei ole hävinnyt. Ei potkun potkua.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=