Jääkiekkokirja 1979 - 1980

HIFK yhä _aggressiivinen - Meillä on varmasti alkuun vaikeuksia löytää oikeat kokoonpanot. Joukkue nuoreni ja mukaan tuli uusia outoja kavereita, joiden kanssa varmasti menee syksyllä aikaa tutustumiseen. Silti HIFK jatkaa tuttua latuaan ja uskon kaudesta tulevan meille erittäin myönteisen. HIFK:n ykkösvalmentajana ensimmäistä kauttaan aloittava Jorma R i k a I a painottaa molemminpuolisen tutustumisen tärkeyttä. Useille kavereille Rikala on uusi.. piis~uri ..Ja my9s Ri·kalalle ainakin kuusi kaveria on enemman tai vahemman outoja. - Miten uudet miehet sopeutuvat pelityyliimme, se antaa sitten selvän lähtökohdan koko liigalle. Aggressiivinen ja puolustava pelityyli on minunkin suosikkini ja yritämme pitää oman pään mahdollisimman puhtaana. - Olin jo viime vuonna HIFK:n kakkosvalmentajana, joten en minä jou·kkueelle uusi kasvo ole. Silti kuuden uuden pelaajan ilmestyminen kuvioihin antaa taatusti töitä valmentajalle. Uudet kave-rit ovat Hannu Riihimäki, Arto Sirviö ja Jarmo Vuorinen Hongasta, Frank Neal Kiekkoreippaasta, Arto Jokinen Koo-Veestä ja Rainer Risku Jo•kereista. - HIFK menetti vastaavasti Reijo Laksolan, Jorma Boströmin, Tomi Taimion, Kyösti Majavan ja Jaakko Marttisen. Tietysti myös Terry Sallin lähtö oli menetys. Tarkasti ohjelmoitu - Kesäharjoituksemme oli entistä tarkemmin ohjelmoitua. Monipuolisuutta lisättiin ja pallopelien osuus oli entistä merkittävämpää. Olen myös soveltanut Tshekkoslovakian matkalla saatuja vihjeitä suomalaisiin oloihin sopiviksi. - Alkusyksyn otteluissa o,fi tärkeintä löytää oikeat kokoonpanot. Uusien kavereiden sisäänajo ei käy hetkessä. Tavoitteemme liigassa on ilman muuta sijoittuminen runkosarjassa neljän parhaan joukkoon eli playoff-otteluihin pääseminen. Sitten, jos se onnistuu, niin tavoitetta tarkennetaan. - HIFK otti kesäharjoittelun siksi tunnollisesti, että tavoitteen saavuttaminen ainakin tämän hetken näkymien mukaan on mahdollista. Liigasta tulee tiukka ja tasainen, mutta olemme hyvin kuvassa mukana. - 117 - Ristiriita olemassa - Maajoukkueen ja seurajoukkueen tavoitteista puhuttaessa on aina ristiriita. Kuinka suuri se on, riippuu sitten valmentajien yhteistyöstä. Toki pelaajalla pitää olla maajoukkueeseen pääsy tavoitteena. Se on täysin selvä asia. Ristiriita tulee eteen silloin, kun samasta seurasta on useampi kaveri maajoukkuekuvioissa mukana. Kyllä siinä seuravalmentaja raapii päätään, kun joskus on puolikin joukkuetta erilaisilla maajoukkueleireillä tai matkoilla mukana. Silloin on kyllä työlästä pitää harjoituksia. - Kansainvälisellä menestyksellä ja seurajoukkueen menestyksellä ovat siis vähän erilaiset intressit. Totta kai siitä sitten hyötyy koko Suomen kiekkoilu, jos maajoukkue menestyy kansainvälisissä otteluissaan. Tämän kiistäminen olisi älytöntä. Yhdensuuntaisiin tavoitteisiin pitäisi vain pyrkiä entistä pontevammin. Eli tehdä ristiriidasta niin pieni kuin mahdollista. - Puoliammattilaisuus olisi yksi askel eteenpäin, mutta sen saaminen ei taida olla vielä tämän päivän asia. - HIFK:n tunnelmat siis liigan alkaessa ovat valoisat. Helsingin harjoituspaikkapula on tosin vaikeuttanut suunnitelmiemme toteutumista. Pitkät matkat ja osin huonot harjoitusajat ovat kiusanneet jo usean vuoden ajan eikä valoa ole oikein näkyvissä. - Jorma Rikala synt. 24. 8. 1937, liikunnanopettaja Pitkän linjan kiekkomies. Pelannut Hämeenlinnan Tarmossa, HJK:ssa ja HIFK:ssa. HJK:ssa 10 vuotta 195969. Koki HIFK:n suuruuden ajat 1969-1974. Ensimmäistä kauttaan HIFK:n 1. valmentajana, toimi viime vuonna 2. valmentajana. Sitä ennen valmentajana Tikkurilan Jääveikoissa ja HJK:n pelaaja-valmentajana.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=