112 JÄÄKIEKON SÄÄNTÖKIRJA - SJL 2022-2023 OSA 8 – MAILARIKKEET © Suomen Jääkiekkoliitto & IIHF 61.2. PIENI RANGAISTUS Päätuomarin pitää oman harkintansa mukaan tuomita pieni rangaistus pelaajalle, joka syyllistyy vastustajan huitomiseen, teon vakavuus määräytyy huitomisen voiman ja väkivallan asteesta. 61.3. ISO RANGAISTUS + PELIRANGAISTUS Päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ison rangaistuksen ja pelirangaistuksen pelaajalle, joka syyllistyy vastustajan huitomiseen, ja joka piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa siten, että päätuomarin harkinnan mukaan tällaista pelaajaa ei riittävästi rangaista tuomitsemalla pieni rangaistus. 61.4. OTTELURANGAISTUS Päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ottelurangaistuksen pelaajalle, joka päätuomarin tulkinnan mukaan piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa huitomalla. Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus. 61.6. RANGAISTUSLAUKAUS Tämä sääntö on identtisesti kuvattu kohdassa → Sääntö 54.3 (Rangaistuslaukaus) 61.7. TUOMITUT MAALIT Tämä sääntö on identtisesti kuvattu kohdassa → Sääntö 54.4 (Tuomitut maalit) SÄÄNTÖ 62 KEIHÄSTÄMINEN 62.1. KEIHÄSTÄMINEN Keihästäminen tarkoittaa vastustajan iskemistä mailan lavan kärjellä, tapahtuu kontaktia tai ei. 62.2. KAKSINKERTAINEN PIENI RANGAISTUS + KÄYTÖSRANGAISTUS Päätuomarin pitää oman harkintansa mukaan tuomita kaksinkertainen pieni rangaistus pelaajalle, joka yrittää keihästää vastustajaa. 62.3. ISO RANGAISTUS + PELIRANGAISTUS Päätuomarin pitää oman harkintansa mukaan tuomita iso rangaistus ja pelirangaistus pelaajalle, joka syyllistyy vastustajan keihästämiseen. 62.4. OTTELURANGAISTUS Päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ottelurangaistuksen pelaajalle, joka päätuomarin tulkinnan mukaan piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa keihästämällä. Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=