164 Päätuomareista ykkönen: - Yleisöäkin on koulutettava! Turkulainen jääkiekkoerotuomari Antti Koskinen, 37, valittiin viime keväänä vuoden erotuomariksi. - Arvostan tätä tunnustuksen osoitusta suuresti. Se omalla tavallaan todistaa, ettei homma ole mennyt hukkaan, sanoo Antti Koskinen. Koskinen harrasti juniorivuosinaan itsekin jääkiekkoilua aktiivisesti Turun Pallo-Poikien riveissä. Kerran joukkue oli mukana Suomensarjan karsinnoissakin, mutta epäonnistui nousussa. Vuonna 1965 seuran oli taloudellisten vaikeuksien takia pakko lopettaa. Kymmenkunta pelaajaa päätti siinä vaiheessa vaihtaa alaa; he menivät kaikki erotuomarikursseille. Koskinen on ainoana enää jäällä, mutta toimitsijapuolella muutama näistä hänen tovereistaan on myös edelleen mukana. Esimerkiksi kelloa hoitamassa. - Monilla katsomossa on käsitys, että kaikki on menossa päin pyttyä, jos kello käy vihellyksen jälkeen tai pysähtyy ottelun ollessa käynnissä. Tämän näkyvän kellon varmistajana toimitsijapöydässä istuu aina joku "nauris" kädessä, Koskinen huomauttaa. - Yleisölle olisi syytä useammin pitää koulutustilaisuuksia. Teimme niin kerran eräässä Kiekon ottelussa Turussa. Minä istuin mikrofonin takana ja selostin jokaisen tuomarin ratkaisun. Valitettavasti siinä ottelussa ei ollut kuin 1 000 katsojaa. Olisi ehkä syytä uusia tällainen koulutustilaisuus jossakin sopivassa yhteydessä, Koskinen arvelee. Canada Cupin yhteydessä Bob Henry, jenkkituomari, ei tullut lehdistön haastateltavaksi. Koskinen ei tiedä, oliko tässä turnauksessa sovittu niin meneteltäväksi. Itse hän on kaikkien ottelujen jälkeen valmis tulemaan selvittelemään näkökantojaan. - Näin siitäkin huolimatta, että mielialat saattavat tuoreeltaan olla kovin kiihkeitä, hiukan myöhemmin tilanne on aivan erilainen. Tulisuus ei koske yksinomaan pelaajia. Viime vuonna ( 1980 keväällä) sain suuren määrän törkeitä haukkumakirjeitä viimeisen finaalipelin jälkeen. Osa kirjeistä oli niin törkyisiä, että minun on myönnettävä masentuneen kirjoittajan puolesta. Minulla on ne kaikki tallella, mutta osa on sellaisia sävyltään, ettei niitä voi julkaista missään yhteydessä. Koskinen on saanut kirjeitä kotimaasta jopa ulkomailla kahden vieraan maan keskeisiä otteluita tuomittuaan. Jommankumman ottelevan maan puolelle asennoituneet katsojat ovat katsoneet oikeudekseen herjata tuomaria. OTTELUJA KERTYY - JA KILOMETREJÄ Koskinen on tuominnut 175 SM-liigan ottelua. 200 tulee täyteen joskus vuoden -82 kevättalvella, jos asiat menevät normaalia tahtiaan. Kuten jalkapalloilussa, myös jääkiekossa aktiivituomarin yläikäraja on 50 vuotta. Koskisella on siis 13 vuotta aikaa - jos haluaa. Vuoden mittaan Koskinen ajaa autollaan tuomaritehtäviensä takia noin 1 O 000 kilometriä. Helsinki, Tampere, Pori ja Lahti ovat helppoja, niiltä matkoilta hän ehtii opettajantointaan hoitamaan seuraavaksi aamuksi. Oulu ja Lappeenranta ovat vaikeampia. Oulusta pääsee sunnuntai-iltana lentoteitse kotiin, arkena ei, ja Lappeenrannasta ei ole yhteyksiä minään iltana. Kun useimmat ottelut ovat pitkän aikaa aikaisemmin tiedossa, sijaisen etsimiseen on ollut aikaa ja sellainen on aina löytynyt. Koskinen ei pidä suomalaista jääkiekkoilua millään ta165 valla erityisen väkivaltaisena. Laji on aggressiivinen luonteeltaan, siksi tunteet saattavat hetkellisesti kuumeta, mutta ei toistaiseksi millään tavalla vaarallisesti. Monta kertaa joku pelaaja, joka on sihauttanut ottelun tiimellyksessä kuuman ja härskin sanan, tulee ottelun jälkeen pyytämään anteeksi. - Mitä kokeneempi tuomari, sitä paremmin hän pystyy erottamaan, mille tapahtumalle tai lauseelle kannattaa antaa huomiota, mille ei, Koskinen sanoo. MM-KISAT 1981 HALUTTIIN UNOHTAA ... Myös kansainvälisillä kilpakentillä on kamppailtu rehdissä mielessä lukuunottamatta viime vuoden MM-kisoja Ruotsissa. - Niissä todella kukoisti väkivalta, se oli ainakin viittä vailla. En todella tiedä, miksi niin tapahtui, miksei sitä pantu aisoihin. Meillä oli jääkiekkotuomarien kansainvälinen kongressi Länsi-Saksan Fussenissä ja sielläkin asia käsiteltiin erittäin nopeasti, ikäänkuin asia olisi mahdollisimman nopeasti haluttu painaa villaisella, Koskinen sanoo. Koskinen on uransa aikana tuominnut noin 20 maaottelua, parit C-tason MM-kisat ja yhden 8-tason tapahtuman Romaniassa 1979. Lisäksi hän on pari kertaa ollut mukana Izvestija-turnauksessa. MM-kisojen A-ryhmään ei niin vain mennä, siellä samat miehet ovat remmissä aina useamman vuoden kerrallaan. Ruotsi sai viime vuonna omiin MM-kisoihinsa viisi erotuomariaan linjamieheksi kokemusta hankkimaan. Suomi yrittää ensi kevääksi samaa, onpa anonut kuudelle paikkaa. Aika näyttää, onnistuuko se. Risto Taimi
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=