134 Kolmelta vuosikymmeneltä kokemusta Ilveksen hyväksi Ilves ja Lasse Oksanen ovat samaa puuta. Lasse "Oka" Oksanen näet aloitti SM-sarjassa vuonna 1960 ja yhä hän jaksaa olla mukana. Mies on nähnyt kolmen eri vuosikymmenen sarjataistot ja siinä sivussa vielä Italiankin makaroonit ja maestrot. Olihan hän kolme vuotta "lataamassa akkua" Alppien eteläpuolella ja tuli takaisin SM-liigaan henkisesti virkistyneenä. - Vaikea sanoa, olisinko nyt enää liigassa, jos en olisi välillä käynyt aistimassa toisenlaisia tuulia. Tietysti se oli kovaa aikaa sielläkin, mutta erilaista ja se virkisti kummasti. Samalla sai uusia ajatuksia ehkäpä vastaisuuden varallekin. Oka oli Italiassa myös valmentajana. Ehkä joskus sitten, kun pelihalut vähenevät, hänet nähdään piiskurina. ILVES Perustettu: 1931 SM-liigakausia: 45 Otteluja SM-liigassa: 766 Voittoja SM-liigassa: 440 Tasapelejä SM-liigassa: 94 Tappioita SM-liigassa: 232 Tehtyjä SM-liigamaaleja: 3893 Päästettyjä SM-liigamaaleja: 2590 Pisteitä SM-liigassa: 974 Sijoitus maratontaulukossa: 1 Suomen mestari: 1936, 1937, 1938, 1945, 1946, 1947, 1950, 1951, 1952, 1957, 1958, 1960, 1962, 1966 ja 1972. - Eihän sitä tiedä. Toisaalta, kyllä tässä vuosien aikana on päähän jäänyt jos jonkinlaista ajatusta. Olisihan se kiva kokeilla, onnistuisiko niitä iskostamaan muidenkin päähän. Valmentajan rooli ei ole myöskään helppo, sen ehdin jo Italiassa nähdä. Paineita kerääntyy monelta taholta. Pitäisi menestyä ja jos ei siihen pysty, niin syy on aina valmentajan. Nyt kuitenkin Lasse on vielä vastuullisena pelaajana SM-liigassa ja joulukuussa tulee 39 ikävuotta täyteen. Kokemus ja taito on arvioitu seurassa niin korkealle, että hän on myös joukkueensa itseoikeutettu kapteeni. Eikä oikein voisi kuvitellakaan muuta ratkaisua. Onhan Oka Ilveksen pappa. Eikä liigassa olekaan kuin yksi vanhempi pappa. "Oikea pappa" eli Seppo Lindström on taas kuvioissa mukana antamassa vertailupohjaa. HAUSKUUTTA HARJOITUKSIIN Lasse on siis nähnyt pelin hengen 60-luvun alusta lähtien. On selvää, että sen ajan kiekkoilu ja tämän päivän kiekkoilu ovat kaksi eri asiaa, mutta yhdessä suhteessa voisi ottaa ajasta niskasta kiinni ja muistella urheilun olevan edelleen vapaaehtoista leikkiä. - Urheilu on tällä hetkellä kovin totista työtä. On selvää, ettei esimerkiksi SM liigan otteluun lähdetä leikkimään. Meillä on toki vastuu yleisölle. Pyrimme aina esittämään hyvää kiekkoilua. Mutta ilmettä pitäisi kuitenkin jotenkin pystyä keventämään. Esimerkiksi harjoituksissa voisi ajatella hauskuutta mukaan. Se piristäisi kummasti ja toisi vaihtelua arjen yksitoikkoisiin puurtamisiin. En tar- •koita mitään leikkikoulua, mutta hieman enemmän hymyä huuleen kyllä kaipaan. - Muutenkin minulla on oma käsitys suomalaisen kiekkoilun harjoittelukuvioista. Ehkä meillä on menty liian pitkälle pelkän fyysisen kunnon ihannoimisessa. Kuntoa tarvitaan, se on selvä, mutta taktisia oivalluksia ja pelin hienouksia tarvitsee myös harjoitella. Otettaisiin vaikkapa 1 O prosenttia pois fyysisistä harjoitteista ja pannaan tilalle pelihienoudet. Siinä minun yksi ohjeeni suomalaiselle kiekkoilulle. TAMPERE TYYDYTTÄÄ Ilveksen kapteeni on uransa aikana nähnyt suomalaisen ja kansainvälisen yleisön reaktiot niin kotona kuin vieraissakin. Tampere jääkiekkokaupunkina saa Lasse Oksasen hyväksynnän. - Ellei Tampere olisi minua miellyttänyt, niin pelaisin jossain muualla. Olot ovat tällä hetkellä tyydyttävät. Ympäristö on kiekkoilulle myönteinen. Totta kai arvostelijoita aina on ja niitä tarvitaan. Yleisö on moni-ilmeistä. Katsojat ovat puolesta ja vastaan aivan samalla tavalla kuin muuallakin. Hyviä huulia kuulee tuon tuostakin. 135 - Hämäläiset ovat tietysti vähän hitaasti syttyviä. Ensin katsellaan pitkät tovit ja sitten lämmitään. Se näkyy tietynlaisina purkauksina. Kyllä minä koen tamperelaisyleisön hyvänä kotiyleisönä. Asiantuntemustakin on vuosien aikana kertynyt runsaasti. Siinä suhteessa on Suomen liigapaikkakunnilla selviä eroja. - Ottelufiilinki syntyy useimmlten pukukopissa ennen ottelua, joten ei ainakaan minulle ole kovin suurta merkitystä sillä, onko halli täynnä vai puolillaan väkeä. Sen tietysti kokee, että täyden hallin edessä vastuuta tulee ehkä enemmän. Mutta varsinaiseen peliini ei ole suurta merkitystä yleisön lukumäärällä. Latautuminen on tapahtunut ennen ottelua tietämättä yleisön määrää. NUORENTUNUT JOUKKUE Kun on tuntuma kolmen eri vuosikymmenen peleihin, niin siinä on sitten nähnyt myös kavereiden vaihtuvan tiiviiseenkin tahtiin ympäriltään. Miltä sitten kapteenin mielestä näyttää tämän kauden Ilves? - Joukkue on taas viime vuodesta muuttanut ilmettään. Nuoria on tullut mukaan ja osa heistä on liigassa vasta haistelemassa ilmaa. Luotan kuitenkin kavereihin täysin. Heissä on ainesta ja jokaisella on joskus ensimmäinen peli. Se on meidän vanhempien aina syytä muistaa. Jokainen on ollut aikanaan samassa tilanteessa. Nuorilla on intoa ja halua tehdä töitä ja se on hyvä asia. Ehkä otteet alussa näkyvät vähän varsamaisina, mutta kyllä meillä hyvä joukkue on. Vuosi sitten pantiin ryhmä kasaan kahdesta joukkueesta, nyt olemme taas paljon yhtenäisempi kokonaisuus. - Puolustuksessa tietysti Jyrki Sepän ja Jouko Urvikon poislähdöt tuntuvat koska tilalle tulevat aivan tuoreet kaverit. Tosin Seppäkin oli vasta oppinut pelin hengen, mutta uusi kaveri on aina uusi. - Ensitavoite on tietysti pitää asemat eli olla taas kuuden joukossa. Uskon kuitenkin, että kehitystä tapahtuu, sillä harjoittelimme tunnollisesti tätä kautta varten. Liigassa on muutenkin tapahtunut paljon seurojen sisällä muutoksia, mutta silti suuria pomppauksia joukkueiden sijoituksissa ei varmastikaan tapahdu. Pekka Seppänen
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=