Jääkiekkokirja 1970 - 1971

AKATEEMISET MAAOTTELUT (Suomen maalit aina ensin) Italia 20. 1. 1968 Innsbr. 0- 8 13. 2. 1966 Torino 10-2 7. 4. 1970 Tampere 3- 7 Itävalta 8. 2. 1966 Torino 7- 0 25. 1. 1968 Innsbr. 7- 2 Japani 2. 4. 1970 Tampere 8- 1 Kanada 7. 2. 1966 Torino 9. 2. 1966 Torino 24. 1. 1968 Innsbr. Neuvostoliitto 10. 2. 1966 Torino 2-7 8- 3 1- 4 2-12 Romania 11. 2. 1966 Innsbr. 0- 9 Ruotsi 27. 1. 1968 Innsbr. 5- 3 Sveitsi 6. 4. 1970 Tampere 9- 1 Tshekkoslovakia 12. 2. 1966 Torino 1- 7 22. 1. 1968 Innsbr. 1- 6 5. 4. 1970 Tampere 2- 4 Yhteensä 16 7 0 9 66-76 MAAJOUKKUE - LEHDISTÖ (Maajoukkueen maalit aina ensin) 18. 2. 1946 Tampere 4-7 21. 1. 1947 Helsinki 7-4 24. 1. 1950 Helsinki 6-2 30.12. 1954 Hämeen- linna 1-4 1. 2. 1957 Turku 4-4 15.12. 1957 Helsinki 7-1 29.10. 1962 Rauma 5-3 24.11. 1963 Tampere 5-2 21.10. 1966 Helsinki 5-7 22.10. 1967 Helsinki 2-4 10. 9. 1968 Helsinki 7-4 8. 2. 1970 Helsinki 5-4 "Veriviholliset" vastakkain 186 15.12. 17.12. Tampere SUOMI-RUOTSI Helsinki SUOMI-RUOTSI Seppo Liitsola: HARJOITUKSEN ORGANISOINTI Useissa yhteyksissä on jo aikaisemmin todettu, että olemme viime vuosina tulleet suomalaisessakin jää- kiekkoilussa tilanteeseen, jossa harjoituksen määrän lisääminen ainakin huippujoukkueissa on käynyt mah- dottomaksi. Jatkuva kehittyminen vaatii kuitenkin yhä parempaa valmennusta. Ainoa tie tähän päämäärään on kuitenkin harjoituksen tehon nostaminen. Uuden tyyppisen harjoitusmenetelmien muutoksen panivat alulle tshekit, mutta nykyiseen muotoonsa se on kehit- tynyt Neuvostoliitossa, lähinnä Anatoli Tarasovin luo- mana. Uuden harjoitustavan perusideana on kaikkien pe- laajien jatkuva osallistuminen harjoitukseen, monen eri harjoituskohteen yhdistäminen samaan harjoitus- osaan ja ylivaikeiden harjoitustilanteiden luominen. Mitä etuja sitten tällä ns. kiertoharjoittelulla saavu- tetaan? Ensinnäkin koska koko harjoituksen ajan koko joukkue on harjoittelemassa jotakin ja samalla myös luistelemassa koko ajan, voidaan harjoitus ryt- mittää niin, että se kohdistuu erityisesti joko kestä- vyyteen tai nopeuteen, jolloin erilliset puhtaat luistelu- harjoitukset voidaan jättää harjoituksesta pois. Vas- taavasti jokaiseen kiertoharjoittelun osaan voidaan sisällyttää syötöt, laukaukset, taklaukset jne. eli kaikki se mikä liittyy jääkiekkoilun tekniikkaan, voidaan myös erillisistä tekniikkaharjoituksista luopua. Siir- ryttäessä taktiikan piiriin voidaan sekin sisällyttää sa- maan järjestelmään. Kun harjoitusta näin jatkuvasti kehitetään ja vaikeutetaan, päädytään lopuksi ns. yli- vaikeisiin harjoituksiin, joissa käytetään useita kiek- koja yhtäaikaisesti, toistensa läpi kulkevia harjoituk- sia jne., joiden tarkoituksena on pelaajien huomio- kyvyn parantaminen sekä päätyminen tilanteeseen, jossa varsinainen ottelu tuntuu harjoituksiin verrat- 187