Jääkiekkokirja 1967 - 1968

Antti-Jussi Tlltola: LASIKUIDUSTA LUJEMPIA MAILOJA Lasikuidusta on tullut urheiluvälinealaIla eräänlainen taikasana. Seiväshyppääjien ennätykset ovat jo useita vuosia syntyneet kuidun varassa. Kalaonni dlisi jo varmasti täysin kadonnut ilman lasikuituista heittovapaa. Useat jää. kiekkomailojen valmistajatkin ovat ryhtyneet vllJhvistamaan mailojaan lasikuidulla ja saavuttllJlleet ainakin sen, että voivat Jeimata mailaansa iskevän mainostekstin "Fiber- glass". Mihin sitten perustuu lasikuidun erinomaisuus ja mi- tenkä sitä olisi käytettävä, jotta saataisiin aikaan jotakin vastaavanlaista jääkiekkomailoissa kuin esimerkiksi hy~' ''y­ seipäissä on tapahtunut? Laslkultu ja laslkultuvahvlstelnen muovi Las i k u i tuon sanan varsinaisessa merkityksessä kui- tumaista lasia. Muutaman tuhannesosa millimetrin ·' ak- suiset, lasista vedetyt kuidut saavuttavat aivan toisenlai- set mekaaniset ominaisuudet kuin esimerkiksi ikkunalasi. Kuituj en kimmoisuus on erinomainen ja lujuus niin kor- kea, että ne painoonsa nähden ovat ylivoimaisesti lujimpia kaikista tunnetuista materiaa·leista. Ominaisuuksiensa ansiosta lasLkuidut soveltuvat hyvin muovien vahvistamiseen. Muovj].]a sinänsä ei ole kovin suurta lujuutta, mutta määrätyt juoksevat kertamuovit tarttuvat halukkaasti lasikuitujen pintaan. Kun tällainen muovi saatetaan lämmön tai kemiallisen kovettajan avulla kiinteään olomuotoon on tuloksena niinsanottu lasikuitu- va:hvisteinen muovi. Suuren vetolujuuden omaa<vat lasikuidut vastaavat muo- dostuneen yhdistelmäaineen lujuudesta aivan samoin kuin teräkset aikaansaavat teräsbetoniil lujuuden. Lasikuituvahvisteisina voidaan käyttää useita eri muovi- .laatuja twallisimpien ollessa polyesteri ja epoksi. Lasikui- dun ja muovin yhdistelmää kutsutaan taval'lisesti lasikui- tumuoviksi, usein virheellisesti vain lasikuiduksi . Teknilli- sessä mielessä nimitetään lasikuidulla vahvistettua muovi · levyä usein lasikuhulaminaatiksi. 196 Lasikuitumuovin parhaisiin puoliin kuuluu, että sen omi- naisuuksia voidaan säädeUä lasikuitujen ku'lkusunnan .ja määrän perusteella sellaisiksi, kuin kulloinkin kysymyksessä olevalle tuottelle on edullisinta. Lisäksi voidaan todeta, että hyvin valmistetun lasikuitulaminaatin lujuus voi kohota parhaitten nykyaikaisten teräslajien arvoi<hin ominaispainon ollessa vain hieman kovimpien puulajien ylä,puolella. Edellä mainitut perusteet tarjoavat teknillisesti oivan lähtökohdan erilaisten suuresti rasitettujen urheiluvälinei- den vaJmistamiseen. Joissakin tapauksissa on päädytty täl- löin puhtaisiin lasikuitumuovirakenteisiin, esim. seipäät ja vavat, mutta usein päästään parhaisiin tuloksiin yhdistel- märakenteilla, joissa käytetään lasikuitumuovin lisäksi puu- ta, vaahtomuovia tai muuta sopi<vaa kevyttä materiaalia. Mallo/ssa käytettyjä vahv/stusmenetelmlä NorjaJaisen patentin nr. 90729 v. -57 mukaisesti voidaan lasikuituva'hvisteista muovia käyttää jääkiekko- ja muissa vastaavissa mailoissa lapaosan lujuuden lisäämiseen. Täl- löin tulee kysymykseen kaksi erilaista menetelmää: Ensim- mäisessä valmistetaan lllJpa kahdesta symmetrisestä puu- puoliskosta, jotka liimataan yhteen siten, että niiden väliin jää lasikuituvahvisteinen muovikerros. Toisessa vahviste- taan mailan lapaosa kiertämäUä sen ympärille muovilla imeytettyä lasikuitukangasnauhaa. Näitä molempia menetelmiä ovat viime vuosina yhä useammat valmistajat ryhtyneet käyttämään mailojensa lujuuden ja kulumiskestävyyden lisäämiseksi. Parhaissa mailoissa esiintyvät jopa molemmat vahvistusmenetelmät yhtäaikaisesti. Tällaisilla lasikuituvahvistuksiJla on onnis- tuttu melkoisesti parantamaan mailojen kestävyyttä ja ta- soittamaan puumailoi:lle tyypillisiä Iaatuepätasaisuuksia. Tämän tapaisen lasikuituvahvistuksen huonona puolena on se, että tarvitaan lähes valmis puumaila, joka vahvis- tetaan. Tä11öin vamvistus lisää sekä mailan hintaa että pai- noa. Kaikesta huolimatta ei ole ratkaisevasti oonistuttu parantamaan mailan kestoikää, vallJn mailan varsi on edel- leen altis murtumaan ja kulmakdhta kuluu nykyisessä ra- jussa pe'lissä nopeasti. 197