Jääkiekkokirja 1965 - 1966

Valmentajalle on erittäin tärkeätä oppia määrittele- mään tyyppi fyysisen rakenteen, mielenlaadun ja luon- teen, liikkumatavan, hänen liikkeidensä rytmikkyyden ja reagointikyvyn mukaan. Erityisen tärkeäksi tämän määrittelyn tekee havainto, että eri aloja edustavien tyyppien välillä vallitsevat tietyt yhteydet ja että jo- kaista rakennetyyppiä vastaa oma luonnetyyppi. Val- mentajan on hitsattava joukkueensa yhtenäiseksi mitä moninaisimmista, yksilöllisesti hyvinkin erilaisista tyy- peistä. On aivan selvää, että kasvatusasenteen on oltava erilainen jos kysymyksessä on tasapainoinen ja voima- kastahtoinen urheilija tai kompleksien rasittama tasa- painoton tyyppi. Voimme laatia esimerkiksi seuraavan urheilijatyyppien ryhmittelyn: 1. Taisteleva tyyppi 2. Vakaa tyyppi 3. Tyylittelijä 4. Epävakainen, estojen vaivaama tyyppi 5. Tähti Kukaan edellä mainituista tyypeistä ei ansaitse mis- sään suhteessa etusijaa toisiin nähden jOkaisella on omat etunsa ja haittansa ja jokainen niistä tar- vitsee kasvatusta ja parantamista. Valmentajan on ke- hitettävä luonteen hyviä puolia, taisteltava huonoja puo- lia vastaan ja otettava huomioon urheilijan Yksilölli- syys. Katsokaamme muutamien esimerkkien valossa kuinka erilaisia tyyppejä psyykiseltä kannalta olisi käsiteteltävä valmennettaessa heitä kilpailuun aivan viimeisiin ot- telua edeltäviin hetkiin asti. Liikkeitä tutkittaessa kiin- nitämme urheilijan huomion seuraaviin seikkoihin: 1. Hänen tulisi etukäteen tehdä itselleen selväksi tavoit- teensa, 2. Efånen on oltava järjestelmällinen. 3. Hänen on toistettava liikkeitä väsymättömästi saadakseen ne kiinnittymään muistiinsa. 4. On välttämätöntä, etä hä- nen tarkkailuunsa on yhdistetty vertailu, sillä ilman ver- tuskin on mahdoUista. Keskittymisen yhteydessä tapahtuvat virheet: 1. Kes- kittyminen on aloitettu liian aikaisin niin että urheilija 172 väsyy liian kauan kestäneen jännityksen takia. 2. Urhei- lijat suuntaavat usein tarkkaavaisuutensa vähäpätöisiin asioihin hajoittaen siten sitä. 3. Keskittyminen tapahtuu pakon sanelemana. Neuvoilla sellaisenaan on luonnolli- sesti vähän merkitystä jollei urheilija puolestaan osoita oikeata spontaanista valmiutta. Valmentaja ei voi aut- taa urheilijaa keskittymään jos tältä puuttuu päättä- väisyyttä eikä hän ponnistele sen saavuttamiseksi. Valmentaja voi vaikuttaa urheilijan tunteisiin esi- merkiksi siinä tapauksessa kun urheilija kärsii esiin- tymiskuumetta tai on 'hermona' ennen ottelua. Useim- miten tämä on synnynnäistä. Valmentajan avulla voi- daan nämä luonteenpiirteet mukauttaa tilanteeseen si- ten, että urheilija tavoittaa oikean asenteen otteluun. Hän ei voi muuttaa sitä tosiasiaa, että kamppailu on edessä, mutta hän voi muuttaa asenteensa siihen ja si- ten vähentää hermoihin kohdistuvaa painetta. Mutta mikä on tämä toivottava asenne? Urheilija ei saisi ot- taa liian vakavasti mitään mikä ei luonteeltaan voi olla pääasia elämässä eikä myöskään elintärkeä. Valmenta- jan on muistutettava urheilijaa siitä, ettei suurinkaan kilpailu saa menettää leikin luonnettaan. Tietenkin jo- kaisen on kaikin voimin pyrittävä voittoon, mutta ei mihi~ ?intaan hyvänsä. Vaikka voitto on hieno, jalo toverlllmen kamppailu on vielä hienompi. Joka löytää kilpailun syvimmän tarkoituksen ja voi hyväksyä voiton pelkästään tervetulleena lahjana, kärsii vähiten hermo- paineesta, tekee kaiken mahdollisen tyynempänä ja an- taa parastaan suuremmalla varmuudella. Hänellä on tä- män vuoksi myös vähemmän esiintymiskuumetta. Tot- tumus vähentää sitä myöskin, mutta kokenutkaan mes- tari ei siitä koskaan täysin vapaudu. Tahtoa voidaan muokata erilaisin keinoin, mutta~.sii­ hen tarvitaan sellaisia moraalisia ominaisuuksia kftten sit~~~~, luottamus, rohkeus jne. Valmentajan on mene- teltava seuraavalla tavalla: 1. Voimistettava ja syven- net~~:,ä positiivisiä vaikutuksia ts. toveruutta, ystäviä, hyvaa lukemista, ystävällisiä keSkusteluja musiikkia jne. 2) Vapauduttava estoista, jOita on määrättömästi. 3. Totuttauduttava tekemään oikeita asioita. 4. Saatava 173